Hapan kirsikka

Kun kävimme viljelypalstalla, totesimme että luonnonkasvit ovat saamassa meistä niskalenkin. Rikkakasvienkin kitkemisellä on rajansa! Perunat, lantut, punajuuret, porkkanat ja sipulit saavat kasvaa oman onnensa nojassa. Aika moni muukin palstaviljelijä on päätynyt samaan ratkaisuun. Antaa kaikkien kasvien kasvaa...

On uskomatonta, kuinka hyvällä kastelulla jotkut luonnonkasvit voivat kasvaa puolimetrisiksi muutamassa päivässä, ja siinä vieressä jalostetut puutarhakasvit kituvat. Edes perunat eivät kuki, vaikka ne pistettiin ajoissa maahan.

Kaikille muille rikkakasveille vielä pärjäisi, mutta peltokorte on kova vastus. Sen juuret ulottuvat tosi syvälle maahan, eikä niitä tahdo saada kaivettua sieltä ylös. Leuto talvi ja märkä kesä on riehaannuttanut peltokortteen ilmiömäiseen kasvuun.

Pihalla kaikki on järjestyksessä. Olen ollut tyytyväinen Bosch'n akkukäyttöiseen trimmeriin. Sillä saa kätevästi siistittyä pienen alueen. Trimmerin vauhdilla pyörivä muoviterä silppuaa leikattavan nurmikon pieneksi, uuden nurmen ravinteeksi.

Maistoin ensimmäisen kypsän kirsikan. Se oli yhtä hapan kuin viime vuonnakin.

Kun ostin varjomorellin kymmenen vuotta sitten, minua neuvottiin olla leikkaamatta sitä. Kielloista huolimatta olen leikannut sen ylipitkiksi kasvaneita oksia armotta, eikä se ole ollut siitä moksiskaan. Leikkaan sen aina silloin, kun ensimmäiset kirsikat kypsyvät. Silloin siitä saa satoa seuraavanakin vuonna.

Pensasmustikan sato ei tänä vuonna ole edellisvuosia vastaava. Patriot kukki todella myöhään, ja harvakukkaisesti. Nyt, kun on vähän huonommat kesäilmat, marjojen kypsyminenkin on hidasta. Voi olla että talvi ehtii ensin.

Ehdin jo leuhkia sillä, että kasvihuone Ilotalon kasvu pysyy kurissa. Yritin kyllä parhaani, annoin kaikkeni, tämän parempaan en vaan nyt pystynyt. Ilotalo on täynnä! Nyt sinne pitää mennä taas nöyränä, lähes konttaamalla.

Tiedän, että tomaattien kasvu pitäisi katkaista ajoissa. Aina kun olen sakset kädessä, näen kasvupisteessä kukkakerran, ja päätän siirtää leikkausta. Vesiviljelyssä kasvu on niin nopeaa, ettei tälläiseen hempeilyyn pienessä kasvihuoneessa olisi varaa.

Jos olisi tilaa, laittaisin niin ison kasvihuoneen että siellä mahtuisi istuskelemaan. Ja kävelemään selkä suorana.

ChiliPark 2015

Lanttila Vantaa

Sateisena kesäsunnuntaina oli hyvä lähteä katsastamaan Vantaan Lanttilan tarjonta, emmekä olleet ainoita jotka olivat valinneet saman suunnan. Vantaan Lanttilassa on yli tuhat myyntipöytää ns. itsepalvelumyyntiin.

Uusi Lanttila on selkeästi ulkoasultaan siistimpi kuin vanha. Myyntipaikkoja on niin paljon, että kesällä, joka on ulkokirpputorien aikaa, kaikille paikoille ei riitä kysyntää. Tyhjää tilaa on jonkin verran. Heinäkuu on kampanjoitu lapsiperheille, mikä näkyy tarjonnassa. Leluja ja lastenvaatteita on myynnissä paljon.

Lanttilasta löytyy prameita myyntipöytiä, joista voi tehdä hyviäkin löytöjä, hyvään hintaan

Mitä kuvauksessa lukee?

Näiden korkeatasoisten kotimaisien lasien esillepanoon on nähty selkeästi vaivaa. Tiedot niiden suunnittelijoista ovat oikein, eivätkä kaikki hinnatkaan ole sieltä korkeammasta päästä. Esineiden laatu ja esillepanon taso on kuin antiikkiliikkeessä.

Itsepalvelukirpputorilta puuttuu henkilökohtainen kontakti myyjään. Hyllyjen kanssa on vaikea käydä kauppaa; Ota tai jätä! Mielestäni pieni tinkiminen kuuluu kirpputorin henkeen. Siitä jää kummallekin osapuolelle hyvä fiilis.

En muista sellaista kirpputorikäyntiä, jolloin olisi tultu kotiin ilman mitään ostosta, niin ei käynyt nytkään. Keräilijä löytää aina jotain mielenkiinnon herättänyttä.

Usein kirpputoreilla käyvän silmät harjaantuvat löytämään kaaoksestakin sen olennaisen. Virheitäkin sattuu, mutta ei enää niin usein. Ainoa kysymys mikä tässä hiertää on: mihin nämä kaikki laitetaan, kun kaikki paikat ovat jo täynnä?

Yksikään lasinkerääjä ei voi vastustaa näin hienoa kombinaatioparia; hedelmämaljat joihin on integroitu kynttilänjalka. Riihimäen Lasia, no ei!

Tsekkoslovakialaista Vino-sarjaa on tuonut Suomeen Elanto. Näitä myydään kirpputoreilla eri nimikkeillä; Riihimäen lasin Rypäle, Nuutajärven ... jne.

Valmistaja on Hermanovan lasitehdas (Hermanova hut, Sklo Union Czechoslovakia). Astiasarjan suunnittelija on Frantisek Peceny.

Frantisek Peceny "Vino"

HuutoNet

Huonoa lasitavaraa nämä eivät ole. Arkikäyttöön mitä parhaita esineitä. Jo nyt näistä pyydetään Keski-Euroopassa melko korkeita hintoja, Tsekkien ja Slovakien Riihimäkeä...

Helena Tynell "Ruutu"

Näidenkin kanssa kannattaa olla tarkkana. Virosta on tuotu Tarbeklaasin täysruutukuvioista astiasarjaa, jota myydään kirpputoreilla Riihimäen Lasin tuotantona.

HuutoNet

Nämä on hyvin yksinkertaista tunnistaa kolmesta raidasta. Virolaiset ovat raidoitettu ylhäältä alas. Virolaiset lasiastiat eivät ole huonoa käyttötavaraa, niitä ei vain Suomessa arvosteta.

Tarbeklaasi ruuduline

Kaksi mustaa lasia

Nämä lasit ovat arvoitus. Niiden pintakuviossa näkyy Aalto lasin kuviointi, mutta näyttää siltä, että sen päälle on puhallettu verho.

Punttelin jälki lasin pohjassa

Nämä menevät osastolle "arvoitus".

Jälkiruokamaljat

Nämä hienot jälkiruokamaljat ostin kun halvalla sain. Näiden tekijästä ei ole vielä mitään tietoa. Keräilijällä on oltava aina joitain pieniä arvoituksia pureskeltavana.

Lasinen sitruspuristin lähtee aina mukaan.

Kaarina Aho "Harlekiini"

Samoin Arabian Harlekiini!

ChiliPark 2015

Pyöritä mua!

Hankin muutama kuukausi sitten myös kaasugrilliin moottorikäyttöisen vartaan. Hiiligrillin vastaavaa olen käyttänyt yhden kerran, sen kahden vuoden aikana minkä se on meillä ollut. Laitteiden käyttöaste ei aina vastaa sitä innostusta, mikä niiden hankintahetkellä on ollut.

Tai sitten haluan vain pitää ne puhtaana.Grillaaminen on mukavaa puuhaa, mutta se sotku! Eikä ainoastaan grillissä, vaan myös keittiössä. Öljytty broileri on yllättävän liukas tiskipöytäkäsittelyssä.

Suunnittelemme keittiöremonttia. Ei siksi, että olen sotkenut sen, vaan siksi, että se kaipaa hieman kohennusta rakennusliikkeen suunnittelijan jäljiltä. Uuden keittiön suunnittelee Hanna (nimi muutettu).

Uuneihin on kehitetty puhdistusmenetelmä; pyrolyysi. Pyrolyysitoiminto kuumentaa uunin 500 asteiseksi. Tässä kuumuudessa kaikki lika palaa uunissa tuhkaksi, jonka voi pyyhkiä rätillä pois.

Koska pyrolyysi tulee grilleihin? 500 asteessa makkaroihin saa pintavärin muutamassa sekunnissa.

Kotimaista broileria saa pakastettuna suht' edullisesti. Suht' siksi, että tuoreena, uitettuna jossain punertavassa mössökastikkeessa, sitä saa parhaimmillaan alle kaksi euroa kilo. Kokonainen broileri maksoi 8,5 euroa.

Sulatettu broileri sai ziploc pussissa reilun tunnin maustekäsittelyn; ruokaöljyä, suolaa, oreganoa, sitruunan mehua ja mustapippuria.

En tiedä saako näitä ziploc pusseja Suomesta. Itse olen nähnyt ainoastaan minigrippejä. Minigripit eivät sovi tälläiseen vaativampaan käsittelyyn, eikä nakkisormisille...

Viimeksi kun valmistin, sen ensimmäisen ja ainoan kerran, vartaassa pyöritettyä broileria, opin että lintu kannattaa sitoa vasta vartaaseen pujottamisen jälkeen. Silloin sen heiluvat raajat saa kätevästi kiinni varraselementteihin. Hiiligrillissä huonosti sidottu jalka oli epäkeskossa. Sitä ei ollut kaunis katsella kun toinen jalka huiteli omiaan.

Pyörivän broilerin alla on astia, joka kerää tippuvan rasvan ja estää leimahdukset. Grillissä on ympyräpoltin, joka mahdollistaa epäsuoran grillauksen. Rasva-astian vieressä on savustuslaatikko. Sillä ei oikeasti saa savustettua, mutta pienen pikantin savunmaun ehkä. Tai sitten en vain osaa käyttää sitä.

Vaikka kuinka yritin, en päässyt lähellekään Prisman grillissä päivän pyörineitä grillibroilerin esikuvia. Tästä tuli tälläinen kullanruskea ja mehevä paistos. Vaikka kyllä ne Prisman broileritkin maistuu, kun on nälkä.

Broileria käsiteltäessä on aina muistettava kypsentää se yli 75 asteiseksi. Muutoin saattaa seuraava päivä mennä ripaskaksi.

ChiliPark 2015

Kierrätä mua!

Mielikuvani Kierrätyskeskuksesta on 80-luvulta; rähjäinen varasto täynnä käytettyjä vesikalusteita, parhaat päivänsä nähneitä huonekaluja ja kolhittuja kodinkoneita. Tavaraa, jotka olisi kuulunut kaatopaikalle, mikä olikin varmaan suurin syy niiden "kierrättämiseen" kaatopaikkamaksuja kierrettäessä.

Pääkaupunkiseudulla on viisi kierrätystavarataloa, tai -kauppaa. Niiden ulkoasu ei poikkea paljoa normikaupasta. Tavarat ovat siististi esillä, puhtaita ja ehjiä. Kierrätyskeskus on saanut vuosien saatossa uuden ilmeen!

Kierrätyskeskukselta puuttuu enää joku naseva nimi kuten on Palmialla ja Staralla. Olisiko Rundi vankilakäytöstä vapaa?

Keräilijä käy luonnollisesti oman aihealueen hyllyt ja vitriinit läpi. Koska osa lasitavaroista ostetaan jälleenmyyntiin, ovat hinnoittelijat myymälöissä ajan tasalla. Halvalla ei kirpputoripöydän täytettä välttämättä saa.

Keräilijä voi kuitenkin tehdä joitain löytöjä. Lisäksi tarjolla on paljon käyttökelpoista pöytäastiaa. Jos on tulossa isommat kotipippalot, niin kannattaa hakea Kierrätyskeskuksesta edulliset kipot ja kapot, ja palauttaa ne kierrätykseen käytön jälkeen. Ei vie kaappitilaa, ja tulee edulliseksi. Ja samalla maailma pelastuu!

Kierrettyämme kaikki Kierrätyskeskuksen myymälät, jäi kassiin seuraavaa:

Kolme kirjaa anopille; 90, 100 ja 110-vuotislahjaksi.

Kauklahden lasitehtaan ym. myrkkylasia.

Erkkitapio Siiroisen suunnittelema Gardenia-malja, sekä saman suunnittelijan Barokki-jälkiruokamalja, Riihimäen Lasi.

"Lankkumaljakko", Riihimäen Lasi.

Helena Tynell'n suunnittelema Ruutu-kermakko, Riihimäen Lasi.

Aika ruma kynttelikkö, Nuutajärvi.

Terttu-sokerikko, Riihimäen Lasi Oy

Sinisiä lasisia kahvimukeja. Valmistaja tuntematon, olisiko ranskalaisia.

Kaksi napsupikaria, valmistaja tuntematon.

Tuhkakuppi, Arabia.

Kaksi Nanny Still'n suunnittelemaa Lumitähti tukakuppi/kynttiläalustaa, Riihimäen Lasi.

Kaj Franckin suunnittelema Cigaro-tuhka-astia, Nuutajärvi. Tuoppi, joka muistuttaa erehdyttävästi Franckin Ruuturitari-tuoppia, mutta ei ole sitä. Samaa sarjaa löytyy juomalaseina.

Rex-tölkki, Iittala.

ChiliPark 2015